Varhaiskasvatussuunnitelma

1) Tutustu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu kasvatuskumppanuuden periaatteelle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja se laaditaan jokaiselle lapselle. Ensisijainen vastuu suunnitelman laatimisesta on sillä organisaatiolla, joka palvelun järjestää (päivähoito, esiopetus).Suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin voi osallistua myös lapsi.

Yksittäisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu koko kasvatusyhteisön varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen henkilökohtaisen suunnitelman tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemyksen huomioonottaminen yhteisön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnitelman avulla henkilöstö sitoutuu johdonmukaiseen ja yksilölliseen lapsen huomioimiseen ja ohjaukseen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu lapsen vahvuuksiin ja voimavaroihin: kiinnostuksen kohteet, taidot, mieltymykset, leikit, kaverisuhteet. Lapsen mielipiteet selvitetään ikä- ja kehitystason mukaisesti haastattelemalla ja kyselemällä eri tekniikoita käyttäen (leikki, yksilöhaastattelu, ryhmäkeskustelu, piirrättäminen, kerronta) tai siten, että lapsi on mukana suunnittelupalaverissa

2) Tutustu jonkin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan. tesomaan paivakoti

1. Laatu

1.1 Arvot

Päiväkodin arvojen taustalla keskeisenä ajatuksena on vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. 

Päiväkodin toiminnan keskeisenä periaatteena on luoda lapselle sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ympäristö, missä hän uskaltaa kokeilla ja erehtyä, elää ja kasvaa yksin ja yhdessä päiväkodin muiden lasten ja henkilökunnan kanssa.

1.2 Toiminta-ajatus

Päiväkodin toiminta-ajatuksena on lapsen itseilmaisun monipuolinen kehittäminen ja itsetunnon vahvistaminen.Lapsia ohjataan kuuntelemaan toisia, sekä myös ilmaisemaan omia tunteita, toiveita ja ajatuksia.

1.3. Toiminta- ja oppimisympäristö

1.3.1 Fyysinen ympäristö

Päiväkotia varten on suunniteltu ja rakennettu oma piha, jossa on eri-ikäisille lapsille sopivia leikkipaikkoja ja vapaata leikkitilaa. Pihalla on sekä hiekkaa, nurmikkoa että laatoitusta, ja pihalta löytyy monia eri pinnanmuotoja, jotka mahdollistavat erilaisten motoristen harjoitusten tekemisen lasten liikkuessa pihalla. Pihalle on käynti suoraan päiväkodista ja se on aidattu.

 Toimintaympäristön suunnittelussa on pyritty huomioimaan lasten ikä ja kehitystaso. Tarjolla on monenlaisia leikkivälineitä, kirjallisuutta ja pelejä. Päiväkodin oppimisympäristöä on mahdollista muuttaa tarpeen vaatiessa tai toiveiden mukaan. Leikkipaikkoja muokataan ja vaihdellaan, leluja, kirjoja ja pelejä voidaan myös vaihdella

 Aikuiset laativat päiväkodin säännöt ja asettavat lapsille rajat sekä huolehtivat niiden toteutumisesta. Näin toimien pyritään luomaan lapsille sellainen psyykkinen ympäristö, jossa kaikki uskaltavat ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan. 

1.4 Lapselle ominainen tapa oppia

Leikki on olennainen osa lasten arkea ja siksi siihen on varattu aikaa joka päivä. Leikkejä ei tarvitse aina korjata pois vaan ne saavat usein jäädä odottamaan seuraavaa päivää. Lapset saavat itse valita leikkinsä ja leikkikaverinsa aikuisen ohjauksella. 

Leikkiminen tuottaa lapsille mielihyvää; leikkiminen on hauskaa! Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, ja sen kautta lapsi oppii tunnistamaan sekä omia että muiden tunteita ja ilmaisemaan niitä paremmin. Leikissä lapsi voi käsitellä hänelle uusia tai vieraita asioita, ja näin oppia uutta. Leikkiminen on myös lasten keino jäsentää ja hahmottaa heitä ympäröivää maailmaa ja peilata sen tapahtumia omien näkökulmiensa kautta.

3) Mitä yhtäläisyyksiä löydät varhaiskasvatussuunnitelmista?

Tutustuin valtakunnalliseen- ja päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan, sekä etsin yhtäläisyyksiä niistä. Valtakunnallisesta sekä tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmasta löysin paljon yhtäläisyyksiä, sekä valtakunnallinen että tesoman päiväkoti pitivät erittäin tärkeänä osana suunnitelmaa henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämistä, muiden apu ottamista sekä itsenäistymisen.

4) Tutustu kahteen lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Mitä pitävät sisällään? Mitä  yhtäläisyyksiä niistä löytyy?

lapsi oppii parhaiten uusia asioita tekemällä.Esim. w.c käynnistä,käsien pesusta.

5) Millainen rooli lähihoitajalla on lapsen vasu-keskustelussa?

-ilmoittaa vanhempi miten lapsi toimii päiväkodissa

-mita lapsi pysty tekemään

-mita uusia asioita lapsi osaa tekemalla

-mita lapsi oppii parhaiten

-miten lapsi reagoi,kun han on vihainen.